Anndingol holi kañum

Mate a jogaaki tawo dannga ɓatakuuji ?

Udditde dannga ɓatakuuji

Lowe (Fannuuji) / Payndaale

Udditde fof

Uddude fof

Udditde ko suɓaa ko fof

1. Momtugol baasal
- Jaɓɓarde / Hello jaɓɓorgo
- Wallitde neɗɗo e deeƴre fittaandu
- Koɗki / hoɗorde
- Balla e eɓɓoojee
  - Kopporeeje
  - Golle gaa-gaa njoɗdi / yarlitaare
  - Kumpital / walla jokkondiral
- Wallitde yimɓe he fannu ñaawooje
- Heblo
- Coñce
  - Wiɗto e ɓamtaare
  - Ɓanngingol / hirjino
- Naattingol
  - Ko fayti e renndo
  - Ko fayti e fannu-golliyaagal / Fanniyaagal golle keeringal
  - Ko fayti e galle
2. Haɓaade heege
- Gacculi pelle / Lay-layiiji pelle
- Peewnugol geɗe / jeñtingol ko wuurdaa
  - Ñama-ñamaaji kecci / Sewo-sewooji
  - Aawɗeele
  - Gaweeje
  - Layri jibinoori ɓoole walla ɓesnooje
  - Poroteyiinaaji ummiiɗi e leɗɗe kecce
  - Ñaamateeje jilluɗe teew e liɗɗi
  - Ŋaayooji / Ŋaayo-ŋaayo
  - Wasiya (Goomu wasiyaaji)
- Renndinde nguura / Roɓindaade ñameele
- Peccugol nguura
- Mooftugol / Reso
  - Ñama-ñamaaji kecci / Sewo-sewooji
  - Gaweeje
  - Layri jibinoori ɓoole walla ɓesnooje
  - Poroteyiinaaji ummiiɗi e leɗɗe kecce
  - Ñaamateeje jilluɗe teew e liɗɗi
  - Aawɗeele
  - Wasi (Goomu wasiyaaji)
- Jarlitiiɗo / Liggotooɗo gaa-gaa njoɗdi
- Coñce
  - Wiɗto e ɓamtaare
  - Ɓanngingol / ɓanngino
3. Dañde (Heɓde) cellal
- Ñiiɓirde safrirde / hentordu safaara
  - Cafrugol uube e ceekgol ñawonɗe
  - Ganndal safaara kuuɓtodinngal
  - Gannde cafrooje catiiɗe (gannde safaara cariiɗe)
  - Wiɗto borosaaji (Wirisaaji)
- lomtingol terɗe
- Cafaruuji ñiiƴe
- Heblo
  - Ko fayti e cafrugol
  - Gannde cafrooje catiiɗe (gannde safaara cariiɗe)
- Wallude eɓɓooje
  - Kopporeeje / Kaalisaaji
  - Kumpital
- Liggey (golle)yarlitaare
- Coñce
  - Wiɗto e ɓamtaare
  - Hirjino
- Ganndal safaara cosaam (safaara ganni)
- Walleede e nder galle mum e tottirgol geɗe (nuldugol geɗe njeeygu)
  - Safaruuji (Leɗɗe cafrooje)
  - Senaare (Laaɓal)
  - Nguura
  - Keɗki (keɗagol)
- Laawol (Feere) cafrirgol teskotoongol geɗe fof e kuuɓal
4. Dañde (Heɓde) nehdi moƴƴiri
- Laabi jannginirɗi
  - Nehdi e jaŋde nokkuure yaajnde
    Lekkon (Janngirde) ganndal leydi e ganndal guurɗi
  - Janngirdu fittiyaagal suka
  - Laawol jannginirgol tuugningol e yiyannde biyeteeɗo Steiner-Waldorf
  - Laawol jannginirgol tuugningol e yiyannde biyeteeɗo Freinet
  - Ko softi / Golloowo
  - Kuutortooɗo demɗe ɗiɗi (Baawɗo ɗemɗe ɗiɗi)
  - Ko wuuri / guurɗum
  - Goɗɗum ɗum (Ko wonaa ɗum koo)
- Ko fayti jaŋde (Janngiyaagal)
  - Kuutorɗe (kaɓirɗe) jannginirɗe
  - Heblo jannginooɓe
  - Laabi e peeje jannginirɗe
  - Janngingol deestiingol (goɗɗungol) jannginteeɓe
- Ɓamtugol faayiida huunde
- Fitti-janngiyaagal (Janngirgol tuugningol e fittiyaagal)
- Denndugol golle eɓɓooje e payndaale
  - Kaalisaaji / kopporeeje
  - Kumpital
  - gostondiral he golle
- Ballugol eeɓɓooje (Toŋtugol eɓɓooje)
  - Liggeey yarlitaare
- Coñce
  - Wiɗto e ɓamtaare
  - Hirjino
- Ñeeñal e coñce
  - mogo / tiyaataar
  - Naalankaagu / Naalankaagal
  - Sinimaa (Ayawuuji jeeɓeteeɗi)
  - Natgol (Natiyaagal) e goobgol (Goobu)
  - Karallaagal ndefu
  - Ngamri
  - Neeñal sehgol
  - Mahiyankaagal (Mahgol)
  - Pijirlooji
  - Tagoore (tagaandi)
  - Oscars des vacances intervillages
5. Potndugol rewɓe e worɓe (Potal hakkunde debbo e gorko)
- Jaɓɓorde walla Ɗerewol jaɓɓorgol
  - Keɗki (keɗagol)
  - Wasiya (Goomu wasiyaaji)
  - Faggaade defte tuugnorɗe
- Diisnondire (Diisnondirgol)
  - Ballondiral e ko fayti e fannu ñaawooje
  - Ko fayti e renndo
  - Ballugol he deeƴre fittaandu
  - Karallaagal / Fannu golle keeriiɗo
  - Yimɓe nayeeɓe (Nayeeɓe)
- Liggorde / gollorde
- Golle nodduɗe dental (golle naamndiiɗe juuɗe keewɗe)
  - Ñeeñal e karallaagal
  - Ñeeñal
  - Miijo / miijtogol
- Ballitgol eɓɓooje
- Kumpital
- Coñce
  - Wiɗto e ɓamtaare
  - Hirjino
- Jarlitiiɗo / Liggotooɗo gaa-gaa njoɗdi
6. Heɓde ndiyam cellinoojam e laɓɓingol / senaare
- Looyndagol gadanol / Wiɗto adotoongo
  - Gasgol boyli / sukkitde cewle (Waɗde fooraas)
  - Gasoowo boyli / Cukkitoowo sewle ndiyam
  - Ganndal diƴƴe e leydi e ɓalli (ɓalliwal)
  - Dartagol foofo-fooɗoondu gabbe porotoon dartogol pooɗfooɗondiral porotoonaaji
  - Nate dillirooje foofo-fooɗoondu doole sulɗaane
- Ciggugol / Sggude
  - Kaaƴe e kaadameeri (Kaadam)
  - Ceenal
  - Gostondiral
  - Karbon guurɗo (Kaaƴe ƴulmuɗe guurɗe)
  - Siiwtaade diƴƴe lammuɗe / ittude lammugol deƴƴe
- Feccugol / Feccitaade
- Siggude / seɗde
  - Guurɗiwal / Ganndal guurɗi
  - Ganndal ɓalli e diƴƴe (Ɓalliwal diƴƴewal)
  - Gollorɗe safaara / Safrirɗe
- Jomto / hiño (Wiɗto)
- Heblo
- Ballugol eɓɓooje
- Kumpital
- Coñce
  - Wiɗto e ɓamtaare
  - Ɓanngingol / ɓanngino
- Jarlitiiɗo / Liggotooɗo gaa-gaa njoɗdi
7. Wallitoraade yakameeje naange (Huutoraade nguleeki naange)
- Alluwal soleer (Alluwal pooɗowal yakaweeje naange)
  - Wasiya (Goomu wasiyaaji)
  - Diiñgol masiŋaaji (Joƴƴingol masiŋ) / gollorɗe
  - Peewnitgol masiŋaaji (deengol masiŋ)
  - Heblo
- Kuutoragol henndu (Naftoraade yakawere henndu)
  - Wasiya (Goomu wasiyaaji)
  - Diiñgol masiŋaaji (Joƴƴingol masiŋ) / gollorɗe
  - Peewnitgol masiŋaaji (deengol masiŋ)
  - Heblo
- Diƴƴewal
  - Wasiyaaji / bagginaali (Goomu wasiyaaji)
  - Diiñgol / Joƴƴingol masiŋaaji (Gollorde)
  - Peewnitgol masiŋaaji (deengol masiŋ)
  - Heblo
- Wiɗto (Jaŋde) nguleeki leydi (naftoraade nguleeki ki)
  - Wasiya / bagginaali (Goomu wasiyaaji)
  - Diiñgol / Joƴƴingol
  - Peewnitgol masiŋaaji / Reengol masiŋ
  - Heblo
- Toŋtugol (Ballugol)eɓɓooje
- Coñce
  - Wiɗto e ɓamtaare
  - Ɓanngingol / ɓanngino
- Jarlitiiɗo / Liggotooɗo gaa-gaa njoɗdi
8. Heɓde golle ceɓorɗe
- Gollinoowo ko fayti e reende jokkondiral hakkunde guurɗi e nokku mumen
  - Njulaagu ngu heewaani ngartam (ngu njeñtudi mum faafaani)
  - Dawrugol beeɓtinoowol ɗannule (yaa-ngartaa)
  - Feere ngam yahdinde kala gollal e reende sato e taariindi
  - gollingol ceŋɗe kellifaangol
- Wasiyaaji e tuggude eɓɓooje golle / Filmuuji (ayaawuuji jeeɓeteeɗi)
  - Sabaabu gootal (sabaabu)
  - Ɗowgol e dewindangol eɓɓoore
  - Sifaa ñaawooje (mbayka sarɗiiji)
  - Sifaa laamu (Mbayka laamu)
  - Yeru golle njulaangu e ngalu njooɗtoraangu (Ngalu njogitaangu)
  - Njuɓ-laamu (jiilgol kopporeeje, gaddanaade, njuɓdeele)
  - juuɗe gollooje
  - Ɓamtugol, ƴellitgol
    Ko ɓadii (ko woni e nokku)
    Gaccungol pelle (Lay-lay pelle) daraniiɗe faggu renndoyankeewu e jokkondiral
    Ko jeyaa e leydi
    Jokkondiral hakkunde leyɗeele (Hakkunde ngenndiiji)
    La rentrée des réseauteurs
- Jojjanɗe rewɓe e potal
  - Ɗemngal teskingal eddaagu (hakke debbo)
- Jojjanɗe yimɓe teelɓe e pooɗtugol yimɓe
- GOLLORDE RENNDO, JAGGONDIRDE, DUUMIIDE
  - NJUBBUDI LAAMU E JUURNITAGOL GOLLE
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
  - NDEMA E YENTINOOBE NGUURA
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
  - ÑAAMANTEERI E NJULAAGU ÑAMA-ÑAMAAJI
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
  - FITIRAMGOLLAAGU / PEEWNIRGOL JUUDE
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
  - JOKKONDIRAL, BINNDIYANKAAGAL, NATGOL, E WAANNJITO
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
  - DOGGOL KEW-KEVE / DEREWOL ÑALAADE
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
  - KUUTORDE E KABIRDE MAWDE
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
  - ÑARAGOL (BOORNATEERI) E NJOODNDAM (NARI)
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
  - NAFOORE HUUBTODINNDE YIMBE E DOKKE (BALLITTE)
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
  - KUMPITORGAL E ELECTRONIK
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
  - HODANNDE E MAHNGO (MAHATEERI)
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
  - DILLE (DANNULE) E YAH-NGARAA
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
    Ekko
  - LABBINGOL (PITTUGOL) E DEENGOL KURJURUUJI
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
  - JAAYNDE E KUUTORDE KUMPITAL
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
  - PEEWNITGOL HUUNDE
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
  - CELLAL E GONAANGAL MOYYAL
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
  - WADANDE NEDDO GOLLE
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
  - BANTUGOL (JAHNDAGOL) E BEYTAAJE 
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
  - REENIRDU KURKAYON E JANNGIRDU SUKAABE
    Heblo
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Garwaniiwol
    Jokkungol
    Ekko
    Golle
    Dokkirgol
    Ɗaɓɓaande
    Huunde e yonto
    Yonto kuurɗo
- Ballugol ngalu ɗooftingol neesuuji e pine diineeji e ɓurnaaɗi renndo
  - Bankeeji
  - Ngaluuji njoɓdi (ko fayti e njoɓdiiji)
  - Ballugol gaa-gaa pawnaari
  - Balle lom-lmtondirooje
  - Sifaaji e maandeeji
  - Kopporeeje nokku, jiilgol e cargol (Caaktugol)
- Coñce
  - Wiɗto ɓamtaare
  - Hirjino
- Jarlitiiɗo / Liggotooɗo gaa-gaa njoɗdi
9. Pentugol e tuugorɗe (kuutorɗe guurduɗe)
- Wiɗto ganndal
- Wasiyaaji ngam yahdude e Payndaale Ɓamtaare Duumiinde (ODD)
- Faggudu yirlotoondu
- Coñce
  - Wiɗto e ɓamtaare
  - Hirjino
- Heɓde karalleeje paytuɗe e kumpital
- Dental gollorɗe gonduɗe e nukku gooto
- Neldugol fayde caggal leydi
- Kumpital
- Yah-ngartaa kuutortooɗo caasam laaɓɗam
- Jarlitiiɗo / Liggotooɗo gaa-gaa njoɗdi
10. Ustude ɓuro-ɓurondiral
- Daayooji
  - Jaɓɓorgo
  - Kuufgol uujo mawngo
- Haɓaade gondigal bonngal torkinoowal
  - Rewɓe
  - Sukaaɓe / kurkaaji
  - Nayeeɓe / dottiiɓe
- Ballugol hoɗɓe e nokku mumen
- Jarlitiiɗo / Liggotooɗo gaa-gaa njoɗdi
  - Ballal laamu / ballal jaajngal
  - Ballal teelɗuɓe / ballal heeriiɓe
- Coñce
  - Wiɗto e ɓamtaare
  - Ɓanngingol / ɓanngino
11. Gure tappamaaje e leƴƴi ñiiɓɗi
- Wallude dañgol hoɗorde
- Yah-ngartaa
- Ɓeydagol gure tappamaaji
  - Nehdi
  - Cellal
  - Golle
- Reende finaa-tawaa
- Hallaade boomaaje
- Moƴƴugol (laaɓal) diƴƴe
- Wasiya e mahtagol gure tappamaaje duumingol
- Suɓtaade / wiiñaade kurjuru e goppe
- Coñce
  - Wiɗto e ɓamtaare
  - Ɓanngingol / ɓanngino
- Gonaangal / nguurndam moƴƴam
- Liggey (golle)arlitaare
  - Juuraade (yillaade) nayeeɓe
  - Doggol kew-kewe / ɗerewol ñalaaɗe
  - Feccugol nguura
12. Ñaamgol e ɓeydugol nguura kellifaangol
- Jiilgol faggudu ummiingu e leydi
  - Ɓeydugol nguura ndemateeri
  - Ndema jillondirka puɗi e jawdi
  - Peewnugol doornde / ñolnugol kuule haa ngonta doornde
  - Tottiroowo geɗe katojinaaɗe koɗdaaɗo
  - Jeeyoowo mo woɗɗaani sawaawo (ɓadiiɗo)
  - Faawru keele
  - Mballa (ngesa) ballondiral
- Deengol kurjuruuji (jinndeeji)
  - Ɓoɓtugol (doɓidangol)
  - Suɓtagol (biiñagol), ceerndugol
  - Ndiga kurjuru ɗo hay kurjuru gooto alaa
  - Jarlitiiɗo / Liggotooɗo gaa-gaa njoɗdi
- Kesɗitingol huunde / tirbisaade mbaawka
  - Ɓamtugol faayiida huunde
  - Jeeytugol ko hiiɗɗi
  - Sifaa no jogortee (jogorgal)
- Hebleede he geɗe moƴƴe'aada moƴƴo
  - Janngirdu (Lekkon) duɗal laamu
  - Dente mawɗe
  - Gollorɗe / Duɗe
- Coñce
  - Wiɗto e ɓamtaare
  - Ɓanngingol / ɓanngino
- Yeeyirdu ñaamde
  - Geɗe guurduɗe ɓadiiɗe
  - Guura demateeri ɓoldi
  - Tottirgol e nder galle (Addude geɗe haa e galle)
- Njulaagu potondiral (Njulaagu e dow potal)
13. Haɓaade waylo-woylo weeyo
- Hiisaade baɗte ƴulmiɗgol (carbone)
  - yah-ngartaa
  - Ndema
  - Gultingol e pooye
  - Tinndingol e cosgol e joñgol
  - Mbaylaandi, baylugol
- Ɓanngingol / hirjino
  - Kew-kewe
    Fedde haɓotoonde waylo-waylo weeyo
  - Lekkon (Janngirde)
  - Dente mawɗe
  - Ceŋɗe laamorɗe
- Heblo
- Coñce
  - Wiɗto e ɓamtaare
  - Ɓanngingol / ɓanngino
- Jolngo renndaango (ato -denndal)
- palogol otooji
- Jarlitiiɗo / Liggotooɗo gaa-gaa njoɗdi
14. Ndeenka kulle e puɗi gonooji he ndiyam
- Wiɗto ganndal
  - Guurɗiwal
  - Looyndagol gadanol / Wiɗto adotoongo
- Heblo
  - Lekkon (Janngirde)
  - Duɗal jaaɓi haaɗtirde e duɗe fanniyankooje
- Ɓanngino yaajngo
- Awo
- Reende dañirɗe
- Nehgol liɗɗi
- Njilluuji
  - Nokkuuji deenaaɗi
  - Ngowaari (ndesaari) tawaandi e leydi
  - Nokkuuje dorwinaaɗe, ñiddinaaɗe
- Coñce
  - Wiɗto e ɓamtaare
  - Hirjino
- Jarlitiiɗo / Liggotooɗo gaa-gaa njoɗdi
15. Reende jawdi ladde (kollon ladde) e leɗɗe (puɗi)
- Wiɗto ganndal
  - Jawdi fof (ndi wuro e ndi ladde) kulle
  - Puɗi / kala ko fuɗata
- Heblo
  - Lekkon (Janngirde)
- Hirjino
- Njilluuji
  - Nokkuuji deenaaɗi (kurlaaɗi)
  - Nokkuuji moraaɗi (Boowe)
  - Nokkuuji ɓurtuɗi huutoreede
  - Toggere (dunndu tawaandu)
- Coñce
  - Wiɗto e ɓamtaare
  - Ɓanngingol / ɓanngino
- Jarlitiiɗo / Liggotooɗo gaa-gaa njoɗdi
- Reende cumuuji ladde
- Reende jawdi ladde (kulle ladde)
- Ɗowgol (Diwnugol) laaɗe Doronaaje("Drone")
16. Ko fayti e Nuunɗal (fannu ñaawooje) e waɗde haa jam dañee
- Heblo faytungo e haɓde dool-doolaagu
  - Lekkon (Janngirde)
  - Ko renndaa (jey laamu) / renndo
  - Dawrugol e ceŋɗe laamorɗe
- Wallude haɓaade hitteende e bonde ngondiigu
  - Pelle ɗe ngonaa laamuuje
  - Fedde nokkuure (dilloore e nokku gonaaɗo)
  - Ceŋɗe laamorɗe denndaaɗe
  - Ceŋɗe bellitiiɗe / Ceŋɗe ɗe ngonaa laamuyankooje
- Hakke aadee (Jojjanɗe aadee)
  - Ko huuɓtodini
    ISHR / SIDH / IGFM
  - Yimɓe (Leƴƴi) jeyaaɗi e nukku gonaano
  - Sukaaɓe / Cukaaku
  - Rewɓe / Ndew-rewaldi
  - Yimɓe nayeeɓe
- Kuutondiral e jotondiral hakkunde leyɗeele (laamuuji)
  - Ballal paytungal e eɓɓooje
- Gollorɗe hujjinantooɓe (amwookaa en)
  - Jojjanɗe winndereyankooje
  - Wasiyaaji (Goomuu wasiyaaji)
- Yiilaade masaalahaaji / hawritinde aaƴondirɓe
- Coñce
  - Wiɗto e ɓamtaare
  - Ɓanngingol / ɓanngino
- Jarlitiiɗo / Liggotooɗo gaa-gaa njoɗdi
17. Gollondire mgam heɓde payndaale winndereyankooje (Payndaale denndaaɗe)
- Geɗe kewooje / Kew-kewe
  - Seppooji
    Dillere winndereyankoore Jai Jagat
    Njuɓɓudi
    Jaɓɓungal / hello jaɓɓorgo
    Gollorde / gollordu
    Denndaaɗo golle e payndaale
    Ceppoowo
  - Huutoraade laawol kuuɓal / teskaade kala huunde e sifaa kuuɓal
  - Jarlitiiɗo / Liggotooɗo gaa-gaa njoɗdi
- Gacculi pelle / Lay-layiiji pelle
  - Ko ɓadii / Ko tawetee he nokku
  - Ko jeyaa he leydi
    Senegal Consortium of the African Youth Commission
  - Hakkunde leyɗeele / hakkunde laamuuji
    Fedde HORYOU
    Fedde AVD / Ɓamtaare duumiinde
    Tummbudu / Lahal winndere
    ConnectAID
    Caravane des Alternatives Paysannes et Urbaines
- Juɓɓingol jeewte
  - Ko ɓadii (ko woni e nokku)
  - Ko jeyaa e leydi
  - Hakkunde leyɗeele / hakkunde laamuuji
    Dental pelle ɗe ngonaa laamuuje ngam daranaade ɓamtaare duumiinde
- Yiylaade ngaluuji
  - Ko heertorii won e yimɓe / Ko wellitii / Ko wonaa jey laamu
  - juɓɓule kakkitooje ngam ɓamtaare duumiinde
  - Ceŋɗe laamorɗe denndaaɗe / ceŋɗe laamu
- Juurnitagol golle e maantinaade
  - Fedde winnderiyankoore B Corp
  - Fedde ISO
    9001
    14001
    26000
    30400
- Coñce
  - Wiɗto e ɓamtaare
  - Hirjino

Ko cuɓi-ɗaa ko :

Hay heen hattan golle gooto suɓaaka